Suomessa on sata vuotta toiminut asunto-osuuskuntia. Ne ovat hyvin haluttuja asuinpaikkana. Miten osuuskuntia voisi syntyä lisää?
Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa. Melkein jokaisen kuluttajan taskusta löytyy vihreä kortti, joka kertoo osuuskunnan jäsenyydestä. Suurin asuntoluotottaja on Osuuspankki, jonka omistavat asiakkaat. Monella meistä on vakuutukset keskinäisessä vakuutusyhtiössä. Nekin ovat asiakkaittensa omistamia.
Osuuskunnan voi omistaa myös tuottajat. Keskeinen osa elintarvikkeistamme menee jossakin vaiheissa tuottajien omistaman osuuskunnan kautta. Tuttuja osuuskuntia on Valio tai Itikka. Harvemmin ajatellaan, että myös ulkomaiset tuotteet voivat olla tuottajaosuuskunnan tuottamia. Tuotteista tutuimpia lienee Rainbow rusinat.
Osuuskunta on yritys, joka on organisoitu tuottamaan jäsenille heidän tarvimiaan palveluita. Sen voi omistaa palveluiden käyttäjät (kuluttajaosuuskunta) tai palveluiden tuottajat (tuottajaosuuskunnat).
Ruotsissa bostadsrätt ja Itävallassa Wohnbaugenossenschaft
Monissa maissa merkittävä osa asunnoista omistetaan osuuskuntien kautta. Tällainen tilanne on esimerkiksi Ruotsissa, jonka yleisin asuntojen hallintamuoto on Boststadrätt tai Itävallassa, jossa osuuskuntia kutsutaan nimellä Genossenschaft. Asunto-osuuskunta on Wohn-Bau Genossenschaft.
Itävalta ja Ruotsi ovat kovasti Suomen kaltaisia maita. Miksi niissä yleinen asumisen yhteisömuoto ei ole käytössä Suomessa. Suurin syy on siinä, että meillä on asunto-osakeyhtiö. Se on kuluttajien omistama keskinäinen yhtiö. Eikä suurta tarvetta toiselle vastaavalle järjestelmälle ole nähty.
Monella onkin jäänyt huomaamatta, että Suomessakin on pieni määrä asunto-osuuskuntia. Niitä on joitakin kymmeniä kappaleita. Suurin osa on vanhoja puutaloyhtiöitä. Tunnetuimmat ovat Helsingin puu-Käpylässä. Eniten niitä on Vaasassa, johon malli siirtyi lahden yli Ruotsista.
Amerikan co-opsien suomalaiset juuret
Suomalainen asunto-osuuskunta on ollut joskus vientituote. Kun suomesta lähteneet siirtolaiset eivät rapakon takana saaneet asuntoasioitaan muuten järjestettyä, koottiin rahat yhteen, perustettiin yhdistys, tehtiin sille yhdessä talo ja muutettiin asumaan. New Yorkin Bronksin kaupunginosasta löytyy siksi vielä Co-Ops nimeltä Alku ja tietenkin Alku toinen.
New Yorkissa on edelleen paljon asunto-osuuskuntia eli Housing Co-Opseja. Niiden avulla on saatu aikaan paljon laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. Monet Amerikan Co-Opseista ovat hyvin tunnettuja siitä, ettei jäseneksi kelpaa kuka vaan. Monikin rock-tähti tai muu julkkis on tullut niistä torjutuksi. Tämä on hyvä osoitus niiden haluttavuudesta asuinpaikkana. Pitäisikö Suomessa olla lisää asunto-osuuskuntia? Tässä blogissa kerron aiheesta lisää. Pysykää kuulolla.
Tekstin kirjoittaja on Pelarconin perustaja varatuomari Samuel Kopperoinen, jolla on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus asuntohankkeiden kehittämisestä ja rakennuttamisesta.
Oletko miettimässä uusia asumisen ratkaisuja? Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Samuel Kopperoinen
samuel.kopperoinen@pelarcon.fi
040 7365 049